?

Log in

Teehetkiä, kulttuuria ja päiviä sateenvarjon alla

> Recent Entries
> Archive
> Friends
> Profile
> Pia's flickr pics
> previous 10 entries

October 1st, 2011


07:22 am - Uusi blogi
Heippa taas pitkasta aikaa.

Aloitin uuden valokuva blogin, kun aika ei oikein tahdo riittaa naille perinteisille blogeille.

Uusi blogini laytyy taalta: Images of This and That.
Tags:

(Leave a comment)

October 17th, 2008


05:05 pm

Elämän syksyn tullessa ainoa todellinen runo: tuntea läheiseksi, ystäväksi toinen ihminen, sanoitta.

MIKA WALTARI.

Tags:

(3 comments | Leave a comment)

October 15th, 2008


04:28 pm
Sain kaipaamani sanomalehteni ja myos Marie Claire- lehti lahti mukaan, mutta unohdin ostaa uudet Marigold-hansikkaat tiskaukseen. Ehkapa muistan ne seuraavalla kerralla kun menen kauppaan.

Oli kylla ihana kavella syksyisia katuja pitkin postiin ja takaisin. Syksynlehdet ja sade tuovat omanlaisen tunnelman harmaaseenkin paivaan.
Tags: ,

(Leave a comment)

10:05 am - Aamun mielitekoja
Teki mieli ostaa sanomalehti tana aamuna, mutta The Guardian-lehti oli loppunut lahikioskilta. Jouduin siis palaamaan tyhjin kasin kotiin, silla eihan sita nyt voi menna ostamaan muita sanomalehtia.  The Times kuuluu Rupert Murdochin omistamiin lehtiin eli se on konservatiiveja kannattava kuten on The Daily Telegraphkin, The independent on vasemmistolehti muttei yhta hyva kuin The Guardian ja nama muut lehdet kuten The Sun ja Daily Mail ovat tabloit-lehtia, jotka ovat taynna roskaa.
Taalla on tarkkaa mita lehtea lukee- se kertoo paljon kyseisesta henkilosta ja hanen sosiaalisesta luokastaan. Luokkajako elaa yha vaikkei silla olekaan enaa samaa merkitysta kuin ennen. Puhetyyli ja aksentti paljastavat aika piankin mista sosiaaliluokasta kyseinen henkilo on. Myos pukeutumistyyli, ammatti, koulutus (ja asennoituminen koulutusta kohtaan) ja asuinpaikka paljastavat sosiaalisen luokan.

Ehka poikkean toisessa kaupassa postissa kaynnin jalkeen ja ostan lehden sielta. Valilla on kiva lukea uutiset sanomalehdesta kasin internetin sijaan.

(Leave a comment)

October 8th, 2008


12:32 pm - Sensuuri on ihmisoikeuksien vastaista
Minun on ollut jo pitkaan tarkoitus kirjoittaa tasta aiheesta, mutta asia on vain aina unohtunut. Nyt kuitenkin muistui taas mieleen kun luin uutisia Thaimaan tapahtumista.

Lansimaissa ei useinkaan tormaa sensuuriin, ainakaan siina maarin mita sita koki Kaakkois-Aasiassa matkaillessa. Aluksi sita ei edes huomannut ennen kuin luki tapahtumista, jotka on mainittu ulkomaalaisissa tiedotusvalineissa, mutta ei paikallisissa. Malesiassa asuessamme saimme useinkin lukea maansisaisista uutisista muualta kuin paikallisesta mediasta. Siella kun ei uutisoida mitaan mika oli vahankin hallituksen vastaista, silla mediahan on hallituksen valvonnan alaisena. Sanomalehdissa saattoi kylla aina valilla nahda jonkun pikku-uutisen jostain tapahtumasta, kuten oppositiojohtajan pidatysyrityksesta ja hanen pakenemisestaan eraaseen suurlahetystoon (en nyt muista minka maan suurlahetystosta oli kyse), mutta se oli todella pieni uutinen. Lahinna se vain mainittiin ohi mennen eika siina taidettu edes mainita kaikkia tapahtumia ja faktoja. Tuo tapahtuma oli siita hassu asia, silla satuimme olemaan Kuala Lumpurissa juuri silloin eika meilla ollut mitaan kasitysta koko tapahtumasta. Luimme uutisen BBC:n sivuilta vasta kun olimme palanneet Penangiin. En voisi kuvitellakaan, etta oppositiojohtajan pidatys ei olisi paauutinen Englannin tiedotusvalineissa (Malesiassa tosin oppositiojohtajaa syytettiin ihan tekaistuilla vaitteilla, koska han oli sanonut jotain hallituksen vastaista). Myoskaan bensaveron hinnan nousu ei ylittanyt uutiskynnysta eika sita suoranaisesti mainittu koskaan. Radiossa puhuttiin vain vihjailevaan savyyn, etta 'we all know what has happened' wink wink. Valitettavasti meita tuo vihjailu ei auttanut yhtaan, kun istuimme hirveassa ruuhkassa ja yritimme paasta kotiin tietamatta mita oli tapahtunut. Ruuhkan syykin selvisi meille vasta seuraavana paivana G:n tyokavereilta. Myos Thaimaan hallitus pitaa kovaa kuria ylla ja siella sensuuri yltaa internettiin saakka (emme kohdanneet internetsensuuria Malesiassa). Meilla ei ollut minkaanlaista tietoa siella tapahtuneista protesteista, jotka jatkuvat yha. Emme kylla edes nahneet merkkiakaan protesteista vaikka kiersimmekin kaupungin keskustan aika perusteellisesti eli tuskin ne silloin olivat kovin julkisia.

Tama oli kylla sinansa ihan arvokas kokemus, silla nyt osaa taas arvostaa sananvapautta ihan toisella tavalla ja ymmartaa kuinka tarkea osa ihmisoikeuksia se on. Kylla se on parempi saada tietoa eri nakokulmista ja pystya tekemaan omat johtopaatoksensa kuin olla autuaan tietamaton tarkeista asioista tai olla propagandan uhri. Sananvapaus kunniaan siis! Varsinkin nyt kun Kiina on antanut oman varoituksensa Nobel lautakunnalle rauhanpalkinnonsaajasta ja vauvojen maitojauhemyrkytyksia on peitelty siella vaikka kuinka kauan.


(Leave a comment)

September 25th, 2008


02:05 pm - Suussa sulavaa
Tein eilen todella hyvaa jaateloa! Siihen tarvitaan:

2 granaattiomenaa
1 lime (onko talle olemassa suomenkielista nimea?)
175 g eli n. 2,5 dl tomusokeria (Englannissa jauhot mitataan aina grammoissa, mika on minusta vaivanloista. Varsinkin kun en omista keittiopuntaria!)
5 dl kuohukermaa


1. Purista granaattiomenien ja limen mehu kulhoon (tama on kaikista sotkuisin osa- suosittelen esiliinan kayttoa!).
2. Lisaa tomusokeri ja vispaa niin kauan, etta se liukenee.
3. Vispaa kuohukerma joukkoon ja jatka vispaamista niin kauan, etta se on kuohkeaa (kaytin sahkovatkainta tahan, silla ainakaan minun kasivoimat eivat riita puolen litran kerman vatkaamiseen kermavaahdoksi!).
4. Siirra seos ilmatiiviiseen astiaan ja laita pakastimeen. Jaatelon pitaisi olla valmista n. 4 tunnin kuluttua, mutta jata pakastumaan mielellaan yon yli (ainakaan minun pakastimessa tuo 4 tuntia ei ollut ihan tarpeeksi pitka aika).

Taman helpon ja nopean reseptin loysin Nigella Lawsonin kirjasta Nigella Express (Chatto & Windus, London, 2007) sivulta 132. Kirjassa on myos monia muita hyvia resepteja.

(1 comment | Leave a comment)

July 23rd, 2008


08:49 am - Thaimaan matka

 

Liikenne kaaosta, pakokaasuja, huijaavia taksi- ja tuk tuk-kuljettia, mutta Bangkok on siltikin niin mukavan ystavallinen kaupunki ja todellinen ’Land of Smiles’ kuten paikalliset sanovat. Tosin me vaannettiin se muotoon ’Land of Lies' aina valilla...

 

Juna ja metro ovat parhaat muodot liikkua paikasta toiseen, mikali ei halua viettaa paivaansa liikenneruuhkassa. Bangkokin liikenne on yhta kaaosta enka kylla itse haluaisi ikina ajaa autoa siella. Aina valilla kuitenkin joutuu turvautumaan takseihin, ja kuskeilta onkin suositeltavaa kysya, etta kayttavatko he taksimittaria. Jos eivat niin kannattaa etsia taksikuski, joka kayttaa. Siihen ei onneksi mene kovin kauan aikaa, mutta jos on niin uhkarohkea, etta ajelee taksilla joka ei kayta mittaria niin on paras varautua maksamaan vahintaan kaksinkertainen hinta matkastaan.

Tuk tuk- kuskit ovat vielakin epaluotettavimpia. He lupaavat todella halpoja hintoja, mutta jujuna onkin se, etta he kierrattavat sinua heidan omia ’nakoala’ reittejaan ja naiden reittien varrella sijaitsee monia kauppoja, joita he haluavat nayttaa sinulle. Heilla on tietenkin sopimus naiden kauppiaiden kanssa ja saavat komission siita, etta tuovat asiakkaita heille. Kannattaa siis meidan tapaan valttaa koko tuk tukit tai vaihtoehtoisesti kysya milla hinnalla he ajavat suorinta tieta minne ikina haluaakin menna. Tosin he yrittavat huijata turisteja vaikka vain kavelisi kadulla. Meille vaitettiin muutamassa paikassa, ettei temppeli aukea kuin vasta iltapaivalla ja he voisivat vieda meidat kiertoajelulle katsomaan muutamaa pienempaa temppelia ja sitten palata tanne isommalle temppelille silloin kuin se aukeaa. Ja hinta oli tietenkin vain 20 Bahtia (noin 40 senttia) kahden tunnin ajelusta. Hieman siis epailyttavaa! Ja yllattaen temppelit olivatkin aina auki kun paasimme sisaantulon kohdalle ja palatsikin oli auki vaikka eras kuski vaitti sen olevan suljettu silta paivalta ’Buddha paivan’ takia.

 

Thaimaasta kylla loytyy ystavallisia ja avuliaitakin ihmisia, kuten eras vanhempi mies joka auttoi meidat oikeaan suuntaan, mutta han olikin kotoisin Pohjois-Thaimaasta. Ehkapa siella pain ei ole tapana huijata turisteja!

 

Lauantaina teimme siis temppeli- ja palatsi kierroksen. Vierailimme Wat Pho- temppelissa, joka on itseasiassa aika suuri kompleksi monine eri rakennuksineen. Siella naimme muun muassa 46 metria pitkan makaavan Buddhan, joka on paallystetty kokonaan kultalehdella ja monia kauniita temppelirakennuksia. Parin tunnin valokuvaus session jalkeen siirryimme kadun toisella puolella sijaitsevaan suur-palatsiin, josta loytyy (Thaimaassa) kuuluisa smaragdi buddha- veistos. Tosin tama nykyinen versio on kaiverrettu jadesta eika smaragdista, mutta eipa kai tuollaisilla pikku seikoilla ole hirveasti valia kun se on kuitenkin vihrea! Naissa kahdessa paikassa menikin koko paiva ja siiryimme illallisen jalkeen viihteen pariin.

 

Sunnuntaina herasimme vasta puolen paivan aikoihin ja paatimme ottaa paivan rauhallisesti. Risteily Bangkokin kanavia pitkin olikin sopivaa puuhaa, kun sai vain istua ja ihailla maisemia. Ja nama maisemat olivat kuin aivan eri paikasta, jostain kaukaa suurkaupungin kaaoksesta. Talot olivat rakennettu pylvaiden paalle osittain veden paalle ja lapset hyppivat veteen ja vilkuttelivat meille kun ajoimme heidan ohitse. Kierrokseen kuului myos vierailu Wat Arun- temppelissa, jossa sai kiiveta jyrkkia portaita pitkin ylos temppelin huipulle jos uskalsi. Palkinnoksi sai upean nakyman suur-palatsille ja Wat Pho:n temppelille pain.

 

Veneristeilyn jalkeen palasimme hotellille ja varasimme illaksi liput kabaree-esitykseen, jossa esiintyi pelkastaan miehia. Suurinosa heista oli vaihtanut joko osittain tai kokonaan sukupuolensa naiseksi eli kyseessa oli siis tama kuuluisa ’ladyboy show’. Esitys oli ihan hieno ja nakemisen arvoinen- suosittelen!  

 

Maanantaina palasimmekin takaisin Penangiin ja taytyy sanoa, etta tuntui kuin olisi saapunut johonkin pieneen maaseutukaupunkiin Bangkokin jalkeen. Liikenne oli kylla ihanan rauhallista edellisten paivien kaaokseen verrattuna!

 

Bangkok on mukava paikka vierailla, kunhan ei vain luota keneenkaan- ainakaan liiaksi!


(Leave a comment)

July 10th, 2008


10:34 am - Malesia osa 10

 

Aloitetaanpa nyt suomalaiseen ja englantilaiseen tapaan puhumalla saasta. Taalla on meneillaan sadekausi, toisin kuin opaskirja vaittaa (sen mukaan se on loka-tammikuussa). Onneksi tanne ei kuitenkaan ylla monsuunisateet Intian ja Thaimaan tapaan, eika tama sadekausi nyt mikaan ihan kamala ole ollut. Vetta on satanut monena paivana viikossa, mutta vain muutamana paivana on sita on tullut alas koko paivan eli kylla taalla on aurinkoisia paivia riittanyt ja lampotilakin on aina vahintaan lahella 25 astetta. Ukkosmyrskkyja komeine salamoineen on puolestaan riittanyt! Nyt ovat kuitenkin taas ilmat alanneet ’lampiamaan’ ja sateiset paivat ovat vahentyneet.

 

Kun taalla sataa niin se yleensa tarkoittaa kaatosadetta ja vesi tulee taivaalta suoraan alas. Vain harvoin sataa vahan kevyemmin tai poikkisuunnassa. Ajoin yksi paiva kotiin siltaa pitkin, jonka toisella puolella satoi kaatamalla ja toisella puolella oli aurinkoista. Sillan keskella meni raja, joka oli aivan suora viiva. Toinen puoli oli marka ja toinen kuiva.

 

Mukavaa naissa sadepaivissa on ollut se, etta olen saanut syyn tutustua Penangin ostoskeskuksiin. Valitettavasti ne aukeavat vasta kymmenen ja puoliyhdentoista valilla, joten olen tehnyt tuttavuutta myos paikallisiin Starbucks kahviloihin niiden aukeamista odotellessa. Ostoksia on siis tullut tehtya. Olen loytanyt muun muassa pari nattia kiinalaista mekkoa, teepannun ja kengat.

 

Onneksi viime viikonloppu oli kuitenkin aurinkoinen ja lammin, joten saimme vietettya yhden paivan uima-altaalla aurinkoa ottaen ja toisena paivana vierailimme Kek Lok Si temppelissa, joka on Malesian suurin buddhalainen temppeli. Ihan vierailun arvoinen paikka eika siella tarvitse pelata rahaa kinuavia valemunkkeja, joita Kuala Lumpurin turistikohteet ovat taynna. Ainoa asia mita siella kannattaa varoa on kaikki se rihkama mita siella myydaan!

 

Tana viikonloppuna suuntaamme matkamme Malesian ulkopuolella Thaimaaseen. Menemme Bangkokiin pitkaksi viikonlopuksi, kun kerran maanantaikin on vapaapaiva.

 

Nyt sitten viela muutama Malesian kummallisuus loppukevennykseksi:

 

1.Takalaiset rakastavat sokeria. Sita tungetaan juomaan kuin juomaan ja taytyykin aina muistaa pyytaa tuoremehut ilman sokeria tai edessa on sokeriliemen litkiminen. Kaverini P:n kanssa saimme sokerilla hoystettya jaateeta Eastern ja Oriental hotellilla ja lisaksi saimme myos maitokannun. Taalla ilmeisesti laitetaan jaateehen maitoakin.... Myos G:n kanssa olemme kokeneet outoja mehuhetkia. Tilasimme Batu Ferringhilla mehua, joka saapui poytaan kermavaahdon koristamana. Taytyy sanoa, etta mehu ja kermavaahto ei ole kaikista parhain yhdistelma ja ne juomat jaivatkin juomatta. Maito ja sokeri ovat myos suosittu yhdistelma ja olenkin onnistunut loytamaan vain yhden maitomerkin ilman sokeria. Mutta onneksi on olemassa edes se yksi australialainen merkki! Kun paasen takaisin kotiin aion juoda ainakin litran maitoa!

 

2.Tien ja paikan nimilla on vaikka kuinka monta vaannosta tai eri nimea. Esimerkiksi Batu Ferringi voidaan kirjoittaa yhdella r:ll, kahdella r:lla, yhdella g:lla, kahdella g:lla, g-kirjaimen jalkeen siihen voidaan lisata h tai olla lisaamatta. Lisaksi monilla kadun nimilla on monta eri nimea, mika saattaa aiheuttaa hammennysta...

 

3. Taalla on kaikenlaisia hauskoja kyltteja ja yhdistyksia. Moral Uplifting Society on yksi, jonka ohi ajamme joka paiva. Lisaksi taalta loytyy Mountain Movers' Prayer Church ja viime viikolla nain Positive Emotion Psychology Services kyltin. Yritan bongailla naita lisaa!


(Leave a comment)

July 2nd, 2008


09:11 am - Malesia osa 9

Kuala Lumpur on nahty ja koettu, ainakin osittain silla siella oli aivan liian kuuma kierrella nahtavyyksia. Tyydyimme lahinna tahan Petrona’s tornien ymparistoon ja shoppailuun seka kavimmehan me myos Menara- tornissa (Nasinneulan vastine), joka on yli 400 metria korkea, ihailemassa kaupunkinakymia. Sunnuntaina piipahdimme Batu Caves nimisessa paikassa ennen paluumatkaa, joka on siis luola jossa sijaitsee hindutemppeli. Luolaan pitaa kiiveta yli 200 askelmaa ja portaiden juurella komeilee ainakin 10 metria korkea hindujumalan kultainen patsas. Siina kuumuudessa ja kosteudessa oli kylla aika tyo kiiveta ne portaat ylos eika siella luolassa ollut yhtaan sen viileampaa!

 

Autoilu paakaupunkiin sujui siis ihan hyvin ilman gps navigaattoriakin (tosin alkumatka oli takkuisempaa, silla me juututuimme Penangissa ruuhkaan ja kesti yli tunnin, etta paasimme ajettua sillan yli matereelle. Tama tosin on normaalia) ja loysimme hotellille aika nopeasti. Ajoimme vain kerran ’harhaan’, koska opastekylteissa on suurta parantamisen varaa taalla. Esimerkiksi kaupungin keskustaan ei ollut minkaanlaista opastetta, joten kun seurasimme KL Sentral kylttia saavuimmekin juna-asemalle, mutta sielta olikin sitten helppo paikantaa reittimme hotellille. Tosin sekin oli aika monimutkaisen nakoinen reitti ja suuntasimmekin vain Petronas tornien suuntaan, mutta paasimmepa ainakin pois KL:n kehatielta ja vielapa aivan oikeaan osaan kaupunkia! En kylla muuten lahtisi ajelemaan Kuala Lumpurissa. Aika monimutkainen tiesysteemi siella on ja todella paljon yksisuuntaisia teita.

 

Ihan kaunis kaupunkihan Kuala Lumpur on yoaikaan. Kun yritimme loytaa hotelliamme niin ajoimme todella kauniiden valaistujen rakennusten ohi ja taalla myos kaytetaan paljon ’jouluvaloja’ tuomaan tunnelmaa. Paivaaikaan kaupunki ei olekaan niin kauniin nakoinen vaan ihan tavalliselta betoniviidakoltahan se nayttaa.

 

Jos Kuala Lumpurissa haluaa tehda muutakin kuin ostoksia niin siella kannattaa viettaa paiva-pari kauemmin ja kayda vain ihan parissa nahtavyydessa per paiva. Se kuumuus kylla verottaa voimia niin paljon ettei siella jaksa kierrella oikein missaan vaikka ajaisi taksilla nahtavyydesta toiseen. Ilmastoitu ostoskeskus onkin paljon mukavampi paikka viettaa aikaa kuin kuuma katu!

 


(Leave a comment)

June 26th, 2008


08:53 am - Malesia osa 8

 

Juhannus meni hyvan ruoan ja kauniiden auringonlaskujen parissa. Ostin meille isot australialaiset pihvit, jotka soimme perunoiden kera.

 

Lauantaina aamu-uinnin jalkeen lahdimme ajamaan kohti orankiensuojelukeskusta. Ajomatka oli vain noin tunnin pituinen ja tiemaksutkaan eivat olleet kalliit. Lisaksi paasimme vihdoinkin mantereen puolelle! Tie olisi ihan hyvin voinut olla Suomessa, silla se kulki metsamaisemien lapi- tosin metsa oli sademetsaa ja palmuviljelmia!

 

Tama paikka missa orankisaari sijaitsee on enemmankin paikallisten kun turistien lomakohdepaikka ja erityisen suosittu koulujen loma-aikoina. Sita on turha etsia turistioppaista ja me kuulimmekin siita talta hollantilaiselta pariskunnalta (ja he puolestaan kuulivat paikasta joltain paikalliselta Kuala Lumpurissa). Lisaksi sinne paasee vain omalla autolla. Mitaan muuta kiinnostavaa sielta ei sitten  loydykaan kuin nama orankit. Paikasta loytyy kyllakin vesipuisto, ekopuisto, peliluolia (tyyliin Sarkanniemi), rihkamakauppoja ja hotelleja, mutta nama eivat ole vierailun arvoisia kohteita. Ekopuistokin on  kuulemma vain elaintarha. Ostimmekin liput vain talle orankisaarelle ja suuntasimme odottamaan venetta, joka kulkee 30 minuutin valein sinne. Noin 5 minuutin venematkan jalkeen matkamme kohtasi akkipysahdyksen. Osuimme jarven pohjaan. Jouduimme vaihtamaan pienempaan veneeseen, mutta paikoitellen sekin hipoi jarvenpohjaa. Veden korkeus oli kuulemma normaalia alempana. Paasimme kuitenkin saarelle vaikeuksista huolimatta!

 

Orankeilla naytti olevan isot aitaukset ja hyvat oltavat emmeka me vierailijat paasseet kuin ihan pieneen osaan saarta. Taman lyhyen kierroksen toisessa paassa oli kahden noin kaksi vuotiaan orangin leikkipaikka, jossa saimme seurata heidan leikkejaan. Paatalolla, jonne myoskin veneet toivat vierailijat, oli vauvaorankien hoito-osasto, jossa nelja pienta orankivauvaa nukkui vaipat paalla ja tuttipullot vieressaan (vierailijat saivat katsella heita ikkunan takaa). Taalta paatalolta pystyi myos seuraamaan isomman orankiryhman toimia viereisessa aitauksessa ja he olivatkin aika hauskoja seurattavia. Kaksi orankinuorukaista naytti leikkivan hippaa ja aina valilla myos painittiin.

Kaiken kaikkiaan retki orankisaarelle oli todella hieno kokemus ja viela paremmaksi sen tekee ettei meidan tarvinnut menna Borneoon asti katsomaan orankeja!

 

Taman viikonlopun suunnitelmissamme on ajaa Kuala Lumpuriin. Sinne on vahan yli 300 kilometria, mutta G:n tyokaverit sanoivat, etta omalla autolla sinne paasee nopeammin ja mukavammin lentokentalla odottelun sijaan.

 


(Leave a comment)

> previous 10 entries
> Go to Top
LiveJournal.com